Muutama päivä on mennyt "synkissä" merkeissä oikeen on tuntenut kun myskypilvet on kerääntyneet mielen rajamaille. ja sit paukahti.

Ihmettelen vaan miksei asioita voi päässä ikään kuin valmistella sillälailla järkevään muotoon ja sit tuoda ne ulos sellaisina vaan tarvii ensin paukahtaa ja sit vasta alkaa miettiä mikä räjähdyksen taustalla oikestaan olikaan. No ainakin oma pää selkenee tosin toisen pään varmaan saa sekaisin ja ymmälleen varsinkin jos asia jää paukahduksen tasolle. Kaipa se on ihmiselämää ja toivottavasti asiat selviää ja selkiintyy ja myöskin selvitetään ja niin muodoin poistuvat päiväjärjestyksestä lopullisesti...

Ihanne olis jos ei päästäis kamaa kertyyn takaraivoon vaan osais aina kun joku ihmetyttää kysyä ja selvittää sen saman tien, mutta ei kai oltais ihmisiä jos se olis niin helppoa.

No onneksi eilen oli työpäivä ja sai ajatukset levätä työn merkeissä niinpä pää alkaa jäsentyyn ja olo helpottaan ja oma hyväntuulinen minä alkaa kurkistella verhon raosta.

Tänään ystävän luo syömään ja sit ulos vähän katteleen kaupunkia....